Tapasin agilitytreeneissä pikkupentujemme isän, Jimin, joka oli tapansa mukaan iloisella tuulella. Pennuntuoksuiset lahkeeni kiinnostivat Jimiä ja kevään ensimmäiset ulkotreenit ihanassa auringonpaisteessa saivat sen malttamattomaksi omaa vuoroa odotellessa. Valokuvaamisesta ei meinannutkaan tulla mitään, kun hinku radalle oli niin kova.
Jimi treenikentän reunalla rataan tutustumista katsomassa.
Hetkittäin pennut pyrkivät jo jaloilleen, mutta pääsääntöisesti ne vielä nukkuvat. Välillä toki syövät ja nauttivat emon hoidosta. Tässä pentu A, joka taitaa olla tällä hetkellä pennuista vaalein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti